.. ...

American Bashkir Curly -hevonen on ainutlaatuinen ja monipuolinen rotu, jolla on arvoituksellinen menneisyys. Kukaan ei tiedä mistä ne ovat peräisin. Ne ovat olleet olemassa länsi- Yhdysvalloissa ainakin 200 vuotta. Niitä on kasvatettu ja käytetty karjatilan töissä vähintään 60 vuotta. Vuonna 1998 oli yli 2000 rekisteröityjä American Bashkir Curly hevosta Yhdysvalloissa.

Alkuperä curly -hevoselle on mysteeri, josta on keskusteltu tähän päivään ja tullaan jatkossakin keskustelemaan.

..

Erilaisia havaintoja curly -hevosista:

Ihmisen historiaa tutkittaessa, on todettu, että Amerikassa on ollut jo ”aikojen alussa” ihmisiä, jotka ovat kadonneet täysin. Noin 12 000 vuotta sitten on todistettavasti tullut ihmisiä Amerikkaan Beringinsalmen kautta. Ihmisen mukana on monia eläinlajeja levinnyt ympäri maailmaa. Tuliko hevonen ihmisen mukana Amerikkaan selviten viimeisen jääkauden reunamien ankarissa olosuhteissa?

Tallennettuja tietoja sekä sioux ja crow intiaanien luolamaalauksissa 1800-luvun alkupuolelta kuvataan ”kiharapäällystettyjä” hevosia.  sioux heimossa, kiharakarvaiset hevoset (tai "buffalohevoset”) olivat erittäin arvostettuja ja ylsivät lähes pyhään asemaan heimossa. Vuotena 1801 -1802 muistetaan crow -intiaanien vieneen kiharakarvaisia hevosia sioux intiaaneilta..

Kun Napoleon valloitti Itävallan vuonna 1805, hän löysi "puudelinkarvaisia” hevosia. Wienin eläintarhassa oli osa niistä, ja osa ”puudelinkarvaisiata” hevosista kuljettiin takaisin Pariisiin hänen henkilökohtaisiksi ratsuiksi.

Charles Darwin kuuluisa kirja kehityksestä mainitsee havaintoja kiharajouhisista hevosista Etelä -Amerikassa 1800-luvun alkupuolella

Vuosina 1801- 1802 kirjoitetaan lehden valokuvassa Native American Buffalo Horse, vuotena, jolloin crow -intiaanit veivät kiharakarvaisia hevosia sioux -intiaaneilta

Tutkimusmatkailija eversti John Fermont eksyi Kalliovuorilla, odottivat amerikkalaiset uutisia hänen hengissä löytymisestään. Heti erämaasta selvittyään Fermont kertoi outoja havaintoja kiharakarvaisista hevosista.

Näytteilleasettaja ja kuriositeetti (curiosity) P.T Barnum osti kiharakarvaisen hevosen 1847 alkaen edustajaksi Cincinnatissa. Barnumia odotti erinomainen tilaisuus esitellä erikoisen näköinen hevonen yleisölle.

Kiharakarvaisia hevosia on kuvattu kiinalaisessa taiteessa jo vuonna 161 jKr. Sieltä löytyvät todisteet menneisyyden läsnäolosta Euroopassa ja etelä- Amerikassa.

Ei ole näyttöä siitä, että uudisasukkaat olisivat tuoneet kiharakarvaisen hevosen Amerikkaan. Ei ole mainintaa tällaisista hevosista missään aluksen lokikirjoissa. Tämä on ymmärrettävää jo sen takia, että siirtokuntien maataloudessa hevosten käyttö väheni huomattavasti, koska mieluummin investoitiin koneelliseen maatalouskalustoon eläinten sijaan. Lisäksi on epätodennäköistä, että hevonen olisi säilynyt petollisilla laivamatkoilla..

Kerrotaan, että kiharakarvaiset hevoset olisi tuonut mies nimeltä Tom Dixon, peräisin pohjois- Intiasta vuonna 1880. Mutta valokuva sioux -intiaani ratsain kiharakarvaisella hevosella samana vuonna, jolloin crow -intiaanit veivät kiharakarvaiset hevosia sioux -intiaaneilta 1801 -1802, kauan ennen kuin Tom Dixon olisi tuonut hevoset.

Jotkut uskovat, että rotu on kehittynyt Amerikassa ja selvinnyt jääkaudesta paksun karvan ja ominaisuuksien ansiosta. Rotu on heidän näkemyksellään elänyt syrjäisillä seuduilla vuoristossa, ja pysynyt siten piilossa. Näin ollen kiharuus voisi olla paikallinen mutaatio kylmällä ja karulla seuduilla eläneissä hevosissa.

Yksi teoria viittaa myös kiharakarvaisen hevosen tulosta Amerikkaan. Viime jääkauden aikaan näitä hevosia olisi vaeltanut villihevoslaumoina Beringinsalmen yli Amerikkaan.

Vaikka kiharakarvaisia hevosia on todettu olleen myös intiaanireservaateissa etelä- Dakotassa, pohjois-Dakotassa, ja Wyomingissä, monet nykypäivän curly hevoset voidaan jäljittää neljään curly -hevoseen, jotka selviytyivät Nevadan rajusta talvesta 1951- 1952.

Sattumalta kuva kiharakarvaisesta bashkir -hevosesta Venäjältä ilmestyi maaliskuussa 1938 Luonto-lehdessä. Myöhemmin hevosen kuvan on piirtänyt John Hix ja erikoisartikkeli sarjakuvassa nimeltä "Niin oudolta kuin se näyttää." Tämä leike löytyy Damele perheen leikekirjasta, ja on yksi tekijöistä lopulta määritellään nimi, Amerikkalainen Bashkir Curly.

..

Kerrottu curly -hevosen historia alkaa vuodesta 1898. Silloin Peter Demele ja hänen poikansa Benny teki mielenkiintoisen löydön: he näkivät ensimmäisen kerran kiharkarvaisia hevosia vuorijonon huipulla keski- Nevadassa. Luonnollisesti ne kiehtoivat heitä, mutta myös hämmensi. He ihmettelivät, mitä nämä hevoset olivat, ja mistä ne olivat peräisin.

Talvella 1932 oli tavattoman ankara talvi Nevadan alueella. Näin ollen lähes kaikki Demelen hevoset ja karja kuoli. Vain harvoja hevosia löydettiin kevään tarkistuksissa hengissä, ja joukossa oli myös kiharakarvaiset hevoset. Useimmat villihevoset kuolivat myös, kiharakarvainen hevonen kuitenkin säilyi.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin 1951- 1952 toinen tappava talvi iski alueelle, mutta jäljelle jäi kiharakarvaisista hevosista vain kolme tammaa ja varsa. Demelet tunnistavat poikkeuksellisen sitkeyden näissä hevosissa, ja päättivät aloittaa näiden hevosten säilyttämisen ja kasvattamisen vakavissaan. Ennen sitä, kiharakarvaiset hevoset olivat osa heidän hevoslaumaansa. Pian he huomasivat näiden erikoisen näköisten hevosten olevan myös älykkäitä, helpommin koulutettavia, ja joilla oli verraton kestävyys. Luonne oli aivan erityinen: huomattavan rauhallinen ja ystävällinen, mikään ei näytä hetkuttavan niitä. Muutamassa päivässä, jopa täysikasvuisia hevosia, on otettu luonnonvaraisista laumoista, on pehmeämpi kuin muut hevoset, joita on käsitelty jo vuosia. Jäljelle jääneet kolme tammaa astutettiin arabian työhevosorilla ja morgan orilla. Yhdestä syntyneistä varsoista tuli rodun kantaori, joka sai nimekseen Copper D. He olivat iloisia siitä että kiharageeni osoittautui hallitsevaksi. Lisäksi tuloksena todettiin hevosten olevan älykkäitä ja ystävällisiä, sekä niissä ilmeni valtava sitkeys ja vahva työmoraali. Enemmän Demelen kuuluisia kantaoreja, joista rotu alkoi tulla tunnetuksi, olivat Peacock D, Grulla D, Dixie D, ja Dusty D, ja kuuluisin Damelen kiharakarvaisista hevosista oli Copper D. Muita kuuluisia kantaoreja ovat mm. Nevada Red, Ruby Red King, Colonel Austin, BB Keynote, Spartacus, Oreo II, Bad Warrior, Warrior's Black Velvet.

Alkuperäisistä havannoista eteenpäin: Demele sukunimi oli tiivisti mukana kiharakarvaisten hevosten historiassa. Suurin osa nykypäivän curlyistä voidaan jäljittää perimänsä alkuperäiseen Demele laumaan.

Benny hevosensa kanssa

.
.................Benny ja Ruby Red King ............................Bob Eddy ja Rudy Red King

Vuonna 1971 perustettiin ensimmäinen virallinen rekisteri American Bashkir Curly Registry. Sen perustajat lähtivät pelastamaan harvinaista rotua. Sekä edistämään ja valvomaan kasvatustoimintaa säilyttääkseen rodun ominaispiirteet. Rekisterissä oli tuolloin 21 hevosta. Rekisterin alussa sallitut curly -risteytykset ovat Appaloosa, Fox Trotters, Quatter, Arabi, Mustang ja Morgan. Tuloksena voitaisiin kiharakarvaiset curly-hevoset rekisteröidä.

Tuolloin uskottiin, että nämä curly -hevoset olivat jälkeläisiä kiharakarvaiselle rodulle, venäjän bashkir-hevoselle. Nimi bashkir tulee bashkir -kansasta Ural- vuoristossa, joka oletettavasti kasvatti kiharakarvaista Venäjän Bashkir -rotua. American kiharakarvainen villihevonen muistutti venäjän bashkir -rotua, jonka perusteella rotu sai nimeksi "American Bashkir Curly Horse”.

Vuonna 1989 tutkimukseen tehtiin selvitys American Bashkir Curly -rodun todellisesta alkuperästä. Tutkimus tehtiin Shan Thomas, CS- rahaston kanssa ja tuloksena oli raportti: Myytti ja mysteerinen Curly-hevonen. Tutkimus osoittaa, että american bashkir -hevonen ei ollut mitään sukua venäjän bashkirille. Kuitenkin löytyi Lokai-rotu, Taijikstanin alueelta. Lokai -rodulla esiintyi myös usein kiharaa karvaa. Voisiko american bashkir curly olla virheellisesti nimitetty? Onko curly -hevonen sukua todella tälle Lokai -rodulle? Yhteyshän piilee siinä, että Lokai -rotua kasvattavat mongolit ovat sukua Amerikan navajo-intiaaneille. Vai olisiko tämä todella oma amerikkalainen rotu? Kysymyksiä on runsaasti. Joihinkin helppo vastata, toisiin ei ole yhtä selviää vastausta.

Mitään luotettavaa käsitystä ei ole siitä, mistä kiharat tulivat. Hevosilla on kuitenkin geneettinen sopeutuminen ankaraan ilmastoon.

Kaikki tämä mysteeri hevosrodun ympärillä sai UC- Davis laboratorion DNA tutkimaan, onko curly erillinen rotu. Mitä he löysivät, oli kiehtovaa tietoa. Tutkijat havaitsivat curly -hevosen ”koostuvan” eri roduista, etenkin morganista ja quater -hevosesta, eikä se ole geneettisesti niin erillinen rotu kuin oli aikaisemmin luultu. Kuitenkin curly -hevosen ominaispiirteet olivat alkeellisemmat, kuin morganin tai quatterin: vahvat tiheät luut, vahva lyhyt selkä, pienet pyöreät kovat kaviot, suuret ja hieman vinot silmät, jotka antavat ”panoraama” näkökentän verrattuna muihin hevosrotuihin, ja jopa ilman jouhia jotkin curly -hevoset muistuttivat ja näyttivät osoittavan läheistä suhdetta alkeelliselle hevoseläimelle. Joten kysymyksiä on edelleen.

Lukemattomia teorioita on esitetty ja testattu, mutta kaikkea ei ole voitu selittää, mieleen painuva kysymys: kuka näitä hevosia toi tai mistä he tulivat. Tämä kysymys on sellainen, johon ei ole löydetty vastausta. Tähän päivään mennessä se on yleisesti hyväksytty, että historia ei ehkä ole koskaan tiedossa. On kuitenkin kaksi seikkaa, joihin voimme luottaa. Ensinnäkin tietysti, että curlyilla ei ole todellista yhteyttä venäjän bashkir -rotuun ja toinen, että jostain syystä ne ovat olleet käytössä pohjois- Amerikassa pitkään, jo 1800 luvulta sioux ja crow -intiaaneilla oli hallussaan curly -hevosia. Osa nykypäivän curlyja voidaan jäljittää intiaanireservaatteihin pohjois- ja etelä -Dakotaan, monet curlyt ovat villihevoslaumoista Yhdysvalloista. Miten ne pääsivät sinne, on kaikkien arvailtavissa. Sen varmasti tiedämme, että curly on ehdottomasti vanha rotu.

Tieto rodun alkuperästä tuli monta vuotta liian myöhään. Siitä seurauksena nimi "Amerikkalainen Bashkir Curly" oli jumissa. American Bashkir Curly Horse Registry (ABCR) jäsenet äänestivät pidetäänkö nimi samana, välttäen näin epäselvyyksiä. Toisaalta American Bashkir Curly on nimi, jota on käytetty vuosia ja se on julkisesti tunnettu. Lisäksi on turhaa risteyttää eri rotuja ja luoda geneettisiä puutteita, tähän terveeseen ja vahvaan rotuun.
Tuolloin syntyi nimi North American Curly Horse, koska osa ihmisiä halusi kuitenkin, että ”Bashkir” nimi poistettaisiin. Vuonna 1998 syntyi American Curly Horse Association (Acha). Useammat kasvattajat haluavat korostaa lähinnä kiharaa peitinkarvaa. He katsovat myös risteytyksen olevan mukava vaihtoehto. He eivät vaali rodun alkuperäisyyttä.
Tämä on historiaa, joka kertoo miksi nyt on kaksi curly -rotujärjestöä. He tekevät sen yksinkertaisesti vain omilla tyyleillään.

...

America Bashkir Curly Rekisterin alkuperäinen rotumääritelmä:

Modernin curlyn korkeus 140 ja 160 cm välillä. Rautias ja ruunikko ovat yleisimmät värit. Kuitenkin kaikki värit, myös kirjava ja appaloosa sallittiin. Poikkeuksellinen halu miellyttää, lempeä luonne ja niiden järki enemmänkin hämmästyttävää, curlyt ovat yllättävän monipuolisia ja helppoja kouluttaa. Kuitenkin curlyt ovat tyypillisesti ”karun näköisiä” ilman jouhia, lyhyt selkä (viisi selkänikamaa normaalin seitsemän sijasta), vahva kinner, voimakas lapa, vahvat tasaiset polvet, lihaksikas runko, kaviot poikkeuksellisen vahvat ja kovat, eivät ole alttiita hauraudelle, erinomainen kestävyys. Silmät ovat viistosti, jotka antavat ”panoraama” näkökentän verrattuna muihin hevosrotuihin ja laaja näkökenttä auttaa havaitsemaan ympäristöään luultua nopeammin ja tarkemmin. On löydetty curlyjä ilman yönsilmää, joillakin on hyvin pieni ja pehmeähkö. Kiinnostavinta on niiden poikkeuksellisen korkea punasolumäärä. Tästä aiheutuu mm. lääke-aineiden, nukutus- ja rauhoitusaineiden nopeampi poistuminen elimistöstä. Myös pulssi on luonnostaan joillain korkeampi kuin muilla roduilla. Iho on paksu ja verisuonet syvällä. Lisäksi niillä on lisärasvakerros. Yksi epätavallisista ominaisuuksista ns. jähmettymisrefleksi. Ne eivät muiden hevosten tapaan säntää karkuun pelästyessään, vaan kääntyvät katsomaan uutta tai pelottavaa asiaa, ikään kuin se haluaisi nähdä hyvän ilmeen. Kiinni juuttuessaan curly jäävät yleensä rauhallisesti odottamaan, eivätkä satuta itseään riuhtomalla. Niillä on myös kaksiosainen sierain ja ne voivat ääriolosuhteissa, esim. lumi- tai hiekkamyrskyssä, sulkea sieraimensa kamelien tapaan. Kaksiosaisella sieraimella on myös käyttöä kylmässä säässä hengitysilman lämmittäjänä. Jotkut curlyt karkeasti muistuttavat vanhanajan Morgania, Arabia ja Mustangia. Vielä lähempänä jotkin muistuttavat American Quater –hevosta, jotka on kuvattu nimellä ”Native American Curly” sekä jotkut näyttävät Fox Trotters nimellä ”Gaited Curly”. Usein kiharat ovat periytettävissä jälkeläisille. Niiden luonteen uskotaan myös olevan geneettisesti siirrettävissä. Jotkut curlyt usein liikkuvat käynnissä running walk ja/tai indian shuffel, omistajat kuvaavat niitä mukavan tuntuisilta askellajeilta. Ensisijaisesti kasvattajien täytyy säilyttää curly luonnon muokkaamana, kuten ihminen.

Curlyt näyttävää ilahtuvan ihmisen seurasta, ja etsivät ihmisseuraa. Curlyt ovat erilaisia, ihminen voi olla läsnä niiden syntymähetkellä. Niiden kiharuus vaihtelee, aallot tai kierre -kihara. Kesällä niiltä putoaa paljon jouhia, ja jotkut pudottavat jouhet kokonaan. Hyvin harva pudottaa myös kokonaan häntäjouhet. Karvapeite curly -hevosella on fyysisesti erilainen kuin muilla roduilla. Karvat ovat rakenteeltaan erilaista, kun niitä tarkastellaan mikroskoopilla: muistuttaa enemmän mohairia kuin normaalin hevosen karvaa. Talvikarva tuntuu hieman rasvaiselta, aivan kuten lampaankarva.
Curly on osoittautunut hypoallergiseksi roduksi. Professori Dr. Jugerttutkimuksessa tehtiin maaliskuussa vuonna 2000 yliopiston Aachenissa, jossa hän havaitsi, että curly-hevosen ihosolujen proteiinisekoitus eroaa muista hevosista. Curlyn karvan, jouhien, ihon ja öljyjen epäillään olevan erilaista tai vähemmän proteiineja sisältävää, verrattuna normaaliin hevoseen. Tutkimuksissa on todettu curlyn hilseen sisältävän vain noin 4 allergeeniä, kun muilla roduilla hilseessä on 24 allergeeniä. Usein ”äärimmäinen” curly on monen allergikon ratkaisu (vaihtaa harjan ja häntäjouhet kokonaan) eli täytyy ottaa huomioon curly -geeniin vahvuus. Ihmiset, jotka ovat allergisia hevosille, eivät yleensä saa vahvoja reaktioita curly – hevosille.  Monet allergikot voivat harrastaa hevostelua curlyjen kanssa. Pitää ottaa kuitenkin huomioon, että jos samoissa tiloissa on curlyjä ja muun rotuisia hevosia, niin allergikot voivat reagoida tiloihin, riippuu minkä tasoinen allergia on. Maailmassa ei ole yhtään allergiavapaata eläintä, mutta allergia ystävällisiä eläinrotuja on.
Curly on erikoinen hevonen, paitsi luonteeltaan myös ominaisuuksiltaan. Yksi vakio -ominaisuus on kiharainen talvipeitinkarva, joka ei ole kuitenkaan samanlainen joka yksilöllä. Niiden kihara on parhaimmillaan talvella. Eri talvikarvan kuvioita on havaittu alkaen murskatausta sametista, aaltoilevaan tai tiukasti kiertyneeseen kiharaan. Kesällä niiden karva on normaalin näköinen ja lyhyt, ehkä hieman laineikas peitinkarva. Talvikarvan irtoamisen jälkeen voi kiharoita jäädä silmäripsiin, sisäkorviin, vuohiskarvoihin, harjaan ja häntään kuin muistutukseksi siitä, että ne ovat todella "kiharakarvaisia hevosia".. Varsat ovat erityisen mielenkiintoisen näköisiä, syntyessään paksuja, ryppyisiä kiharoita pään ja lantion kohdissa.
Vaikka niiden harjajouhet ovat pehmeät ja hienot, ne yleensä kasvavat pitkäksi, kiharat jouhet kummallekin puolelle hevosen kaulaa. Jotkut, vaikkakin pieni osa, vaihtavat täysin kokonaan niiden harja- ja häntäjouhet vuosittain.
Jotkut curlyn omistajat keräävät karvanlähtöaikana karvat keväällä talteen ja tekevät ne langaksi. Siitä voi neuloa tai virkata lapaset ja hatut tai kutoa seinävaatteita. Vaatteet, jotka valmistetaan curlyn karvasta ovat erittäin lämpimiä ja pehmeitä.

Ei ole epätavallista hevosmaailmassa löytää roturekisteriä, joihin risteytyminen ulkopuolisella rodulla on täysin hyväksyttävää. Rekisterit, jotka mahdollistavat risteyttämisen, jälkeläisiä voidaan rekisteröidä rotuun, ja näin saadaan rotuun liitettyä eri geenejä.
American Bashkir Curly rekisteri sulki orirekisterinsä, auttamalla ajatusta ”puhdasrotuinen”. Koska ihmiset olivat huolissaan siitä, miten kaikki risteyttäminen oli sallittu ja oli meneillään, joka laimentaa ja heikentää alkuperäisen curlyn ominaisuuksia. Rajoittamalla yritetään säilyttää rodun olemassa olevia, alkuperäisiä ominaisuuksia. Risteyttäminen oli sallittu vuoteen 1999 asti.
Early Curly -kasvattajaliitto perustettiin tuolloin 1999, jossa risteyttäminen ulkopuolisella rodulla olisi edelleen sallittua. Samanlainen rekisteri oli myös American Curly Horse Association (Acha).
International Curly Horse Organization (ICHO) rekisteröi myös kaikki curly -hevoset, jotka eivät täytä alkuperäisiä määritelmiä. Se on avoin rekisteri kaikille curly -geneettisille, riippumatta ovatko vanhemmat curlyjä vai eivät. Rekisteri hyväksyy kaikki ulkopuoliset rodut jalostukseen. ICHO:n rekisteröimiä hevosia kutsutaan North American Curly Horse.
Näiden rekisterien tarkoituksena oli antaa kasvattajille, jotka halusivat jatkaa risteyttämistä curlyä johonkin ulkopuoliseen rotuun, paikka, johon rekisteröidä hevosia vaikka, ne eivät olisi puhdasrotuisia.
Yksi asia on varma, tähän curly -rotuun on valtava intohimo, riippumatta siitä mitä rekisteriä he kannattavat.
Curly -hevosesta kuulet monia muunnelmia, kuten Amerikkalainen Bashkir Curly, American Curly horse, Pohjois -Amerikan Curly horse tai vain Curly Horse. Kaikki rodut ovat curly geneettisiä.

Myytti ja mysteeri seuraavat curly -hevosia missä ne sitten ovatkin. Ehkä se on osa rodun fantasiaa, joka vangitsee mielikuvitustamme ja voittaa sydämemme. Sillä ne ovat ainutlaatuinen yhdistelmä maanläheistä tunnetta ja mielikuvituksellista taikuutta. Ne ovat tässä ja nyt.

Toistaiseksi kukaan ei ole voinut todistaa tai kumota näitä tarinoita. Joten curly on edelleen arvoitus.

Suomessa ja maailmalla kiinnostus rotua kohtaan kasvaa jatkuvasti. Suomen ensimmäinen curly, Spring Time, on tullut vuonna 1997 Raattamaan ( Hevosmaailma 1/98 ). Suomen ensimmäinen curly –varsa syntyi Raattamaan vuonna 2002, Pallas First Runner. Rotu on herätellyt suomalaisia enemmän 2000-luvulla.

Rotu on erikoisella ulkonäöllään ja rauhallisuudellaan hurmannut ihmisiä kautta maailman.

Määrittäminen curly hevosen alkuperälle on vähän kuin ihmisen syntyhistoria:
Juuri kun olet mielestäsi kaiken tajunnut, jostakin liukenee uusi teoria.

Debbie Mitchelll ja Sunny Martin kilpaili hevosellaan Pello Cheno

Kiitokset kuvien ottajille Sunny Martinille ja Betsy Williamsille, sekä
Carol L Ericksonille yhteistyöstä.